Syksyllä selvitetyt: biologia, terveystieto

Kevään koitokset: äidinkieli, keskipitkä ruotsi, pitkä matematiikka, psykologia ja terveystiedon uusinta

tiistai 1. helmikuuta 2011

Tekstitaidon vastaus arvosteluineen

1. Punahilkassa esiintyvät sadun piirteet

Grimmin veljesten Punahilkka on satu, jossa tyttö nimeltä Punahilkka tapaa suden matkallaan isoäitinsä luokse. Punahilkka on hyvin perinteinen satu: siinä ilmenee alusta loppuun sadulle tyypillisiä piirteitä. Lähes kaikki saduille tyypilliset piirteet ovat edustettuina.

Satujen perinteinen aloitus on ’’Olipa kerran’’, joka esiintyy myös Punahilkassa. Toinen tyypillinen piirre saduille on onnellinen lopetus. Punahilkassa sekä Punahilkka että isoäiti pelastuvat suden kidasta ja lopuksi oppivat myös itse huijaamaan sutta. Lopussa Punahilkka siis ’’palasi iloisena kotiin, eikä kukaan tehnyt hänelle pahaa.’’

Opettava, kasvattava tarkoitus on satujen tunnusomainen piirre. Hyvä ja paha ovat vastakkain aseteltuna, mutta lopulta hyvä voittaa. Esimerkiksi Punahilkka edustaa hyvää, viatonta ja rakastettavaa tyttölasta kun taas susi on petkuttaja ja paha. Yhteisön arvot nousevat usein esiin saduissa, niin myös Punahilkassa. Punahilkalle on annettu kiltti, isoäidistä huolehtiva rooli ja isoäidille lapsenlastaan rakastava ja opettava rooli. Tyypillisesti satuihin liittyy myös jokin matka, kuten Punahilkan matka isoäidin luokse. Saduille tunnusomainen yliluonnollisuus, tulee Punahilkassa esiin siinä, että Punahilkka ja isoäiti ovat vielä eläviä metsästäjän pelastaessa heidät suden vatsasta.

Satujen henkilöt ovat yleensä nimettömiä tyyppihenkilöitä (,) ja eläimet edustavat ihmisten luonteenpiirteitä. Punahilkassa henkilöiden nimet ovat heidät roolejaan: äiti, isoäiti, metsästäjä, susi. Vain Punahilkalla on nimi. Henkilöillä on tyypillisesti omat roolinsa: äiti on sadun liikkeellelähettäjä, isoäiti on sekä autettava että auttaja, metsästäjä on sankari ja auttaja, susi on roisto.

Sadun juoni on hyvin selkeä, kerronta on suoraa, kuvailu vähäistä ja tapahtumat saavat selkeän päätöksen. Nämä piirteet toteutuvat myös Punahilkassa. Tarina etenee koko ajan selkeästi alusta päätökseen. Kertomuksessa ei ole juuri miljöökuvausta, joten lukijalle jää täysin epäselväksi esimerkiksi isoäidin talon ulkoasu. Myös tapahtuma-aika jää lukijalle epäselväksi. Tyypillisesti saduissa on myös käännekohta. Punahilkan käännekohta on metsästäjän saapuminen isoäidin mökkiin, jolloin tämä pelastaa Punahilkan ja isoäidin suden vatsasta.

Punahilkka on myös sadulle tyypillisesti lyhyt ja etenee imperfektissä. Sadun rakennemalli on aloitus, keskikohta ja lopetus, jotka näkyvät myös Punahilkassa. Aluksi on Punahilkan lähtö isoäidin luokse ja suden tapaaminen. Keskikohdassa susi ja Punahilkka menevät isoäidin taloon. Lopussa Punahilkka ja isoäiti ovat pelastuneita ja huijaavat itse toista sutta.

------------------------------------------------------------------------------------------
Opettajan merkinnöt tein lihavoiden, eli vain yksi ns. huono sanavalinta, yksi lainausmerkki virhe ja kaksi pilkkuvirhetä. Opettajan kommenttina: '' 5/6p. Hyvä :) ''
 
Tähän täytyy sanoa HAH, niille pariarvioinneille! Eivät ne muut oppilaat osaa arvostella, antoivat reilusti huonommat pisteet kuin opettaja. :P Hyvä mieli tuli, vaikka tiedänkin, ettei normaalisti tasoni ole noin hyvä tekstitaidoissa. Kohta töihin. Yritän siellä vielä silmäillä jotain oleellisia juttuja Käsikirjasta, että huominen koe menisi sitten nappiin. :)

2 kommenttia: